Avioliittoon vihkiminen

TAHDON, TAHDON!

Lämpimät onnittelut ja sydämelliset siunauksen toivotukset teille, jotka olette

solmimassa avioliittoa. Ilmaisu ”avioliiton solmiminen” kuvastaa hyvin avioliittoon

vihkimisen luonnetta. Siinä on kyse eräänlaisesta solmujen teosta, kahden ihmisen

sitoutumisesta ja sitomisesta toisiinsa rakkauden langoin.

 

Avioliittoa solmittaessa puolisot sitoutuvat osoittamaan toisilleen uskollisuutta ja

rakkautta elämän myötä- ja vastoinkäymisissä aina kuolemaan asti. Tällainen

pitkäsitoutuminen saattaa tuntua liiankin haasteelliselta hankkeelta pätkäsitoutumisten

aikakaudella. Mistä löytyvät riittävän vahvat ja pitkät rakkauden langat? Kuka osaa

solmia solmut, jotka kestävät mutta eivät kuitenkaan kiristä?

 

Kristillisen näkemyksen mukaan avioliitossa on kyse paitsi ihmisten myös Jumalan

solmimista sidoksista. Avioliitto on Jumalan asettama. Siksi kristillisessä avioliittoon

vihkimisessä ei olla ainoastaan lupaamassa jotakin ihmisten edessä vaan myös

pyytämässä siunausta Jumalan edessä. Pyytämässä, että Jumalan rakkaus kantaisi ja

kasvattaisi aviopuolisoiden rakkautta. Raamatussa sanotaan: ”Rakkaat ystävät,

rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on

syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan

Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.”

 

Seurakunta pyrkii auttamaan teitä, jotta teidän hääpäivästänne tulisi ikimuistoinen.

Hääpäivänne valmisteluissa teitä auttavat niin papit, kanttorit, suntiot, kuin

kirkkoherranviraston työntekijätkin. Avioliitto ei kuitenkaan ole vain yhden päivän

juttu. Siksi seurakunta pyrkii auttamaan teitä myös hääpäivänne jälkeen. Tervetuloa

mukaan seurakuntamme aviopareille ja perheille suunnattuun toimintaan.

 

Jouko Ala-Prinkkilä

kirkkoherra

 

 

Musiikilla tärkeä osa vihkimisessä

Häitä suunniteltaessa vihkitoimituksen musiikilla on merkityksellinen rooli. Moni

hääpari haluaa toimituksesta "omannäköisensä" - niinpä myös kanttorille esitetään

yleensä toiveita musiikista. Musiikkia ei kuitenkaan tarvitse suunnitella itse.

Musiikkiasiat voi huoletta jättää häämusiikin asiantuntijoiden, kokeneiden

kanttoreiden vastuulle.

 

Kun valitsette häämusiikkia

Kanttorille kannattaa kertoa mahdollisimman varhain omista musiikkitoiveista.

Musiikillisista, teologisista ja käytännöllisistä syistä johtuen joitakin toiveita on

mahdotonta toteuttaa, varsinkaan lyhyellä varoitusajalla.

Kanttorin mielipiteitä kannattaa kuunnella. Levyllä mahtavalta kuulostava

orkesterikappale kuulostaa aivan toisenlaiselta uruilla soitettuna.

Arjen suosikkikappaleet eivät välttämättä sovi juhlaan. Mieti, mikä on mielestäsi

juhlavaa musiikkia!

 

Vihkiminen asettaa vaatimuksia musiikille ja lauluesityksille. Musiikin tulee olla

arvokasta ja teologisesti hyväksyttävää. Kanttori ei voi toteuttaa vihkitoimituksissa

mitä hyvänsä musiikkitoivomuksia. Hän vastaa kaikesta vihkitoimituksen musiikista

ja yhdessä lauletuista virsistä ja lauluista. Urkujen lisäksi instrumentaalimusiikkia

voidaan toteuttaa myös muilla soittimilla.

 

’Talossa talon tavoilla’ on sääntö kirkossa soitettavan häämusiikin valintaan. Sen

sijaan juhlapaikan musiikkivalinnoissa voi vapaasti käyttää mielikuvitusta. Kaikki

musiikki ei siis sovi vihkitoimitukseen, sillä vihkiminen on jumalanpalvelustilanne.

 

Tervetuloa kirkkoon!

Kanttori ottaa vihkipariin yhteyttä sopiakseen vihkitilaisuuden musiikista sekä

tapaamisesta kirkossa ja urkuparvella jossa hän esittelee soittaen ja laulaen

häämusiikkia.

 

Vihkiparin kanssa keskustellaan heidän musiikkimieltymyksistään ja käydään läpi

vihkikaavaa. Perinteisen häämusiikin (Melartin, Kuula, Mendelssohn, Wagner, Elgar

ja J.S. Bach) lisäksi kanttori esittelee mielellään uudempaa ja harvemmin soitettua

häämusiikkia.

 

Häävirsi kuuluu juhlaan

Jumalanpalvelusluonteesta johtuen vihkitoimitukseen sisältyy yksi tai kaksi virttä.

Kanttori esittelee virsikirjan monipuolista valikoimaa: kirkollisten toimitusten uusia

virsiä 816–824 ja avioliitto-osaston virsiä 238–241. Sopivia virsiä löytyy myös kotija

perhevirsistä, nuorten virsistä sekä osastoista ”vuodenajat” sekä ”Jumalan varjelus

ja johdatus”. Häävirsiksi sopivat hienosti myös virret 571 ja 462. Monilla suvuilla on

omia häämusiikkiin liittyviä perinteitä. Tarkista vanhemmiltasi, onko suvussanne

käytetty jotain tiettyä häämarssia tai häävirttä.

 

Vihkitilaisuuteen sopivia yksinlauluja

 

 

Martti Hela

On tänään rakkauden juhlapäivä (Siionin kannel 417)

 

Hjalmar Backman

Sunnuntaiaamuna (myös häätekstillä: On tullut juhla suuri)

 

Cesar Franck

Leivästä enkelten (Panis angelicus)

 

Armas Maasalo

Tuhansin kielin

 

Oskar Merikanto

Oi, kiitos sa Luojani armollinen

 

Tuomo Nikkola

Kun on toisessa kädessä Jumala ja toisessa olet sinä

 

Jukka Salminen

Tänä aamuna aurinko nousi

 

Jarmo Portaankorva

Enkelin rukous

 

Petri Laaksonen

Olkoon yllänne kirkas taivas

Rakkauden liekki

Sinä olet aamuni valo

 

Pekka Simojoki

Rakkaus on lahja Jumalan

Rakkaus on ikuista

Kaikista sanoista suurin

Hyvää matkaa

 

Vesa Erkkilä

Siinä on rakkaus

Suurin niistä on rakkaus

 

Lasse Heikkilä

Minä sinua rakastan

 

Kari Tikka

Rakkaus on

Johanneksen kirje

Armolaulu

 

Harri Viitanen

Rakkauden hymni

 

Helena Viertola

Häälaulu

 

J.S.Bach-Ch.Gounod

Ave Maria

 

F. Schubert

Ave Maria

 

T. Kirkkomäki

Ruutin laulu (Älä minulle siitä puhu, että luopuisin sinusta)

 

Yrjö Karanko

Jeesus, me anomme

 

Jonas Anderson

Oi, katsohan lintua oksalla puun (myös häätekstillä)

 

Harjoitus antaa varmuutta

Vihkipappi ottaa itse yhteyttä vihkipariin ja sopii ajan vihkikeskustelua varten.

Keskustelun luonne on aina henkilökohtainen ja luottamuksellinen. Vihittävät

keskustelevat papin kanssa omasta elämäntilanteestaan, avioliiton merkityksestä ja

vihkimisestä kirkollisena toimituksena. Keskustelussa tulee esiin mm. avioliiton

hengellinen merkitys, parisuhteen todellisuus, kristillinen ihmiskuva, avioliiton

luonne elämänmittaisena liittona, anteeksiantamus ja uskollisuus. Parisuhteen

hoitaminen on tärkeä osa arkea, suhteen alusta alkaen. Ennen vihkimistä olisikin hyvä

käydä keskustelua tulevasta uudesta elämänvaiheesta: mitä puolisot yhteiselämältään

odottavat, mihin parisuhteessa tulee kiinnittää huomiota ja miten sitä hoitaa.

Seinäjoen perheasiainneuvottelukeskuksella on toimipaikka Kauhajoella, aivan

seurakunnan virastotalon vieressä. Siellä palvellaan maksutta perheitä ja puolisoita

elämänkysymyksissä ja parisuhteen hoitamisessa. Myös seurakunta on valmis

palvelemaan kuuntelemalla ja keskustelemalla vihkimisen jälkeen, jos suhteeseen tai

henkilökohtaiseen elämään tulee vaikeuksia.

Jokainen vihkimys on ainutlaatuinen, siksi vihkikaava käydään papin kanssa

yksityiskohtaisesti läpi.

 

 

Tärkeä hetki lähenee…

Juhlapäivänä sekä vihittävien että mahdollisten kaasojen, bestmanien tulisi kokoontua

hyvissä ajoin sakastiin. Siellä vihkipari voi esittää suntiolle vielä viimehetken pieniä

toivomuksia ja mahdollisia muutoksia.

Suntion johdolla morsian ja mahdollinen saattaja sekä morsiusneidot asettuvat

paikoilleen kirkon eteiseen.

Sulhanen sekä mahdolliset kaasot ja bestman asettuvat paikoilleen kirkon kuoriosaan.

Heidän jäljessään vihkipappi asettuu paikoilleen alttarille.

Saattaja on morsiamen vasemmalla puolella ja he astelevat häämusiikin soidessa

kirkon eteisestä noin 2/3 kirkonkäytävää alttaria kohti. Samanaikaisesti sulhanen

kävelee kuoriosasta heitä kohti. Sulhanen kumartaa saattajalle kohteliaasti ja tarttuu

morsiamen oikeaan kyynärvarteen lähtien hänen kanssaan kohti alttaria. Morsiamen

saattaja seuraa hieman taaempana ja astuu sitten omalle paikalleen. Alttarille

tullessaan morsiuspari voi polvistua.

Vihkiminen etenee harjoituksissa sovitulla tavalla.

Vihkimisen päätteeksi vihkipappi onnittelee vihittyjä ja ojentaa sulhaselle Raamatun.

Vihkiparin toivomuksesta käyttöön tuleva sukunimi tai sen yhdistelmä ilmoitetaan

tässä, ennen lähettämistä.

 

Se meidän vihkikaava

Parhaat juhlat ovat juhlan sankareiden näköisiä. Vihkitoimitus voidaan suorittaa

avioliittoon vihkimisellä, morsiusmessulla tai avioliittoon siunaamisella.

Kirkollisessa vihkitoimituksessa on aina mukana muuttumaton kaava, avioliittoon

vihkimisen kaava, oli toimitus sitten lyhyt tai pitkä.

Vihkikaava tarjoaa monia mahdollisuuksia luoda ainutlaatuinen juhlahetki.

Kaavaan tutustuminen avaa myös vihkimisen ja avioliiton kirkollisen merkityksen.

Avioliitto solmitaan ”Jumalan kasvojen edessä" ja sille pyydetään siunausta.

 

Avioliittoon vihkimisen kaava

Tähdellä merkityissä kohdissa vihkipari voi valita mieleisensä vaihtoehdon.

1. JOHDANTOMUSIIKKI *

2. ALKUSIUNAUS *

3. JOHDANTOSANAT *

4. PSALMI*

– voidaan jättää pois

5. RUKOUS *

6. RAAMATUNLUKU *

7. PUHE *

8. KYSYMYKSET *

9. SORMUSRUKOUS

10. SORMUSLUPAUKSET *

– voidaan jättää pois

11. AVIOLIITON VAHVISTAMINEN JA AVIOPUOLISOIDEN

SIUNAAMINEN

12. VIRSI *

13. YHTEINEN ESIRUKOUS *

14. ISÄ MEIDÄN-RUKOUS

15. SIUNAUS

16. LÄHETTÄMINEN

17. PÄÄTÖSMUSIIKKI *

 

Vaikka vihkimisen suorittaisi tuomari, voidaan avioliitto myös siunata.

Siviiliavioliiton siunaaminen tapahtuu lähes samalla kaavalla, vain

kysymykset ja sormuslupaukset jäävät pois.

 

Juhlallisista juhlallisin Morsiusmessu

Morsiusmessu on juhlavin vihkitoimitus. Morsiusmessu on kuin jumalanpalvelus,

jossa saarna korvataan vihkipuheella. Uskontunnustuksen jälkeen seuraa itse

vihkiminen, jonka jälkeen alkaa ehtoollinen. Morsiuspari käy ensimmäisenä

ehtoollisella ja siirtyy sitten penkkiin tai tuoleille seuraamaan kun hääväki käy

ehtoollispöydässä. Morsiusmessussakin on runsaasti vaihtoehtoisia tekstejä ja

liturgioita.

 

Avioliitoon vihkimisen vuosipäivää voi juhlistaa rukoushetkellä, jossa

kiitetään yhteisestä eletystä ajasta ja pyydetään siunausta tuleville yhteisille vuosille

sekä sitoudutaan entistä tiiviimmin avioliittoon. Rukoushetki voidaan viettää

avioliittoon vihkimisen vuosipäivänä tai muulloinkin avioparin sitä toivoessa. Sopivia

ajankohtia ovat esimerkiksi hopea- ja kultahääpäivät sekä muut tasalukuhääpäivät.

Myös mahdollisen parisuhdekriisin selvittyä voi rukoushetken viettäminen olla

paikallaan.

 

Tilaisuus voidaan järjestää kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa.

Rukoushetken johtaa pappi ja sen järjestelyt hoidetaan kirkkoherranvirastossa.

 

Rukoushetken kulku

1. Virsi/vihkilaulu

2. Johdantosanat

3. Psalmi

4. Raamatunluku

5. Virsi/vihkilaulu

6. Rukousjakso

Siunaus

7. Kiitosvirsi

8. Päätösmusiikki

 

Ei riisiä, kiitos!

Kirkkohäissä ei enää saa heittää riisiä, viljaa, kukkien terälehtiä tms. Niiden sijaan

morsiusneidot ja häävieraat voivat esim. puhaltaa saippuakuplia viestimään onnea.

Hääparin harrastuksista voi saada aikaan mielenkiintoisen ja juhlavan kunniakujan.

Häitä kuvaamaan saapuville henkilöille tulee kertoa, että valokuvaaminen ja videointi

alttarikaiteen sisäpuolelta on kielletty.

Vihkiparin hääauto tulee sijoittaa kirkon pihan kivipaasien eteen.

Etenkin kesäaikaan, kirkossa saattaa olla useita vihkimisiä peräkkäin. Silloin

aikataulu on tiivis eikä vihkimisien välissä ole mahdollista järjestää välisiivouksia.

Tuolloin vihkiparien olisi hyvä käyttää yhteiskoristelua. Kannattaa joka tapauksessa

kysäistä kirkkoherranvirastosta onko samalle päivälle muita vihkimisiä.

Suntion kanssa sovitaan siitä kuka häävieraista hoitaa mahdolliset koristelut ja

käsiohjelmat pois kirkosta vihkimisen jälkeen.

 

Kauhajoen seurakunnassa sinua palvelevat:

kirkkoherranvirasto 06-2342 311 / suntio 0400-510 028

Kirkkoherranvirastossa käynnin jälkeen vihkipappi ja kanttori ottavat teihin yhteyttä.

 

Suuret tunteet ja pienet häät

Kauhajoen seurakunta palvelee vihkipareja tarjoamalla mahdollisuuksia järjestää

ikimuistoiset häät. Kauhajoen kirkkoon mahtuu 1100, Nummijärven kirkkoon 220,

Kauhajärven kirkkoon 150 häävierasta. Seurakuntakeskuksen toimitushuoneessa on

tilaa 42:lle ja Riihikirkkoon Majaniemeen mahtuu 50 henkilön hääseurue.

 

Kahdestaan tai pienen porukan kanssa

Kaikki eivät halua juhlia hääpäivää viettämällä ”päivän prinsessana” suuren

maailman tyyliin. Pienet, muutaman kymmenen hengen häät järjestyvät helposti ja

niistä saa hyvin persoonalliset. Häät voivat olla myös intiimit salahäät, todistajina

vain seurakunnan työntekijät, vihkipaikkana toimitushuone ja vihkiaikana ruokatunti.

Tai luontohäät Majaniemen riihikirkon hämärässä, jossa vesi ja rantakoivut

suutelevat toisiaan.

 

Perinteiset häät pienessä koossa

Pienissä häissä ei tarvitse luopua isoista unelmistaan. Hääpuku huntuineen,

morsiustyttöineen ja hääautoineen sopii yhtä hyvin isoihin kuin pienempiinkin

vihkitilaisuuksiin. Paikaksi voi valita ison kirkon, vaikka hääseurue olisikin pieni.

Kaunis tunnelma syntyy myös isossa kirkossa valoilla ja musiikilla. Lisäksi vihkipari

voi odottaa vieraita alttarilla.

Viimeksi päivitetty (22.09.2010 19:26) Kirjoittanut Kimmo Raumanni 08.04.2010 18:30