Kauhajoen kirkon historiaa

Ensimmäinen kappelitupa rakennettiin vuonna 1584, toinen vuonna 1622. Varsinainen kirkkorakennus valmistui vuonna 1686 ja toinen 1783. Vuonna 1820 rakennettu puukirkko ehti palvella 136 vuotta, mutta tuhoutui rajussa tulipalossa myrskyisenä mikkelilauantaina 29.9.1956. Kirkossa oltiin tekemässä remonttia ja tulipalo syttyi mahdollisesti vernissaöljyn kaatumisesta laittiatäytteisiin (vernissaöljy syttyy itsekseen, kun ei saa happea). Tulen saaliiksi jäivät mm. arvokkaat kattokruunut, kirkonkellot sekä Jeesus ristillä -veistos. Palosta saatiin pelastettua jonkin verran ehtoolliskalustoa, osa nykyisen sakariston kalustoa ja tekstiilejä, osa Eino Räsäsen Golgata-sarjasta (Maria ja Johannes -patsaat) sekä Jeesus siunaa -reliefi muotti pelastui ja siitä tehtiin uusi reliefi. Jumalanpalvelukset pidettiin tuhoisan palon jälkeen seurakuntatalossa (keltainen puurakennus viistoon kirkkoa vastapäätä, ei enää seurakunnan omistuksessa).

Kappelituvan rakentamisen 400-vuotisjuhlaa vietettiin 30.9.1984 – kunnianosoitus ja kiitos menneitten sukupolvien työlle.

Nykyinen pääkirkko, joka on vihitty 21.12.1958, on kuudes samalle paikalle rakennettu, arkkitehti Veikko Larkasen suunnittelema jyhkeä rakennus. Kirkko on rakennettu kauniiseen jokimaisemaan ja se on kylän keskeisin rakennus. Kirkko kylän keskeisenä vaikuttavana rakennuksena on Jumalan Sanan ylläpitäjä. Se on ollut myös paikallisen kulttuurin luovuuden virittäjä ja tallentaja. Myös kirkkotaiteen kautta voi lukea kylän yhteiskunnallisia murroskausia.

Miksi Pielisensuun ja Kauhajoen kirkko muistuttavat mallilltaan toisiaan?

Veikko Larkas teki kaksi piirustusversiota Pielisensuun kirkosta, isokokoista ja pienikokoista kirkkoa varten. Pielisensuun kirkoksi valittiin pienikokoinen kirkko. Larkas tarjosi isokokoista piirustusta kirkosta Kauhajoen päättäjille, jotka katsoivat sen sopivan Kauhajoen maastoon.

Veikko Larkas on suunnitellut ainakin Hollolan, Kyyjärven ja Hetan kirkot ja Kontiomäen seurakuntakodin.

Kirkon rakentaminen

Rakennusliike Sulo ja Kauko Koiviston kanssa allekirjoitettiin urakkasopimus kirkon rakentamisesta 18.7.1957 (alustava valmistumispäivä 31.10.1958).

Urakoitsija Sulo Koivisto vietti 27.9.1999 90-vuotissyntymäpäiviään. Ilkka -lehti kirjoitti silloin asiasta seuraavasti: ” Sulo Koivisto vakavoituu muistelemaan vanhan kirkon paloa vuonna 1956. Hän oli juuri kiiruhtanut punatiilisen yhteiskoulun työmaalta valvomaan apteekkarin talon töitä. Yläkerran ikkunasta hän havaitsi miten valtaisat lieskat levisivät ja kirkon torni kaatui. Kaikki tuhoutui. Veljesten yritys voitti tarjouskilvan; heistä tuli kirkonrakentajia. Sulo valvoi silloin pisimmän yhtämittaisen työrupeamansa. Kahdeksan kahdeksan tunnin mittaista valuvuoroa sekä sitä edeltäneet ja sitä seuranneet valmistelutyöt. Mietteissään hän muistelee pitkän kattorakennelman valumuottien valmistusvaiheita. Mikään ei tullut työmaalle nykyaikaisesti eli valmiina, siisteinä elementteinä”.

Kauko Koiviston kertoman mukaan rakentaminen hoitui suunnitelmien mukaisesti, vaikka vastoinkäymisiltäkään ei vältytty. (Kirkon sisäseinien muurauksen yhteydessä apumies Hänninen putosi ylhäällä olevan vinssin mukana alas ja kuoli). Rakennusmiehet olivat pääasiassa kauhajokisia (n. 40).

Rakennuspaikka vaati teräsbetonipaalutuksen epätasaisen pohjakorkeuden vuoksi. Viistojen runkojen ja sivuseinien valutyö oli oma haasteensa. Mieleenpainuvista hetkistä on jäänyt mieleen peruskiven muuraus juhlallisena hartautena. Jopa työssä olevien nuorukaisten ylhäällä telineellä ollut aliovaris lopetti oman ohjelmansa siksi ajaksi.

 

Kirkko vihittiin käyttöön 21.12.1958.

Iltakirkossa piispa Eero Lehtinen piti voimakkaan saarnan, liturgina kirkkoherra Väinö Kivistö, Kauhajoen kirkkokuoro lauloi Lauri Pohjanpään kirjoittaman ja Martti Helan säveltämän juhlakantaatin ”Isien kirkko”. Kuoroa avusti Kauhajoen kirkonkylän kansakoulun oppilaskuoro. Solisteina olivat rouva Sisko Päivike ja pankinjohtaja A. Taskinen. Kuoroa johti kanttori Toivo Alanko ja säesti opiskelija Pentti Pelto.

Kirkko saneerattiin vuonna 1993. Sisätilat maalattiin, matot uusittiin, äänentoistoa parannettiin, ikkunat kunnostettiin ja eteiseen rakennettiin wc. Saneerauksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Juha Larkas. 

Kuoriosaan tehtiin muutoksia vuonna 1997. Alttariosaa avarrettiin ja suurennettiin. Edellisessä remontissa muutetut kuoriosan portaat palautettiin alkuperäiseen muotoonsa, mutta siirrettiin eteenpäin ja ensimmäinen penkkirivi poistettiin. Alttarikaiteen kulmaa muutettiin avarammaksi ja etuosa tehtiin irrotettavaksi. Saarnatuolia siirrettiin eteenpäin. Alttaripöytä ja lukupulpetti uusittiin ja lattialle hankittiin uusi sisal-matto. Muutoksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Slotte & Schultz.

Vuonna 2019 toteutettiin kirkon perusteellinen remontti, jossa saneerattiin katto, ikkunat, pintakäsiteltiin seinät ja penkit, sekä rakennettiin kirkon takaosaan kirkkokahvitila ja lasten kappeli.