Kauhajärven kirkko

Kiviluomantie 842, 61910 Kyrönlatva

Kauhajärven kirkkoon mahtuu 150 henkilöä.

 

Ensin hautausmaa sitten kirkko

1900-luvun alussa pitkät etäisyydet kirkonkylään Kauhajoen kirkkoon ja hautausmaalle sekä huonot tieyhtyedet vaikuttivat siihen, että aloite oman kylän rukoushuoneesta ja hautausmaasta Hyyppään tehtiin jo vuonna 1923. Aloite ei kuitenkaan edennyt nopeasti, sillä perä-hyyppäläiset ja kauhajärviset halusivat kumpikin ne omalle alueelleen. Asetettiin siis toimikunta valmistelemaan asiaa, jonka jälkeen kirkkovaltuusto päätti hautausmaan sijainniksi vuonna 1934 Kauhajärven kylän, koska se oli keskeisellä paikalla joka suuntaan. Roosa ja Nestori Rinta-Kauhajärvi lahjoittivat hautausmaa-alueen. Kyläläiset olivat sitoutuneet talkoisiin, 50 hevos- ja 70 miestyöpäivää, alueen raivaamiseksi hautausmaan käyttöön. Innostus talkootyöhön oli vahvaa. Myös opettaja Aini Vainio osallistui oppilaineen talkoisiin. He keräsivät kanervia ja oksia.

Hautausmaan vihki käyttöön kirkkoherra A.I. Hanhinen 4.7.1937. Hyvin vaikuttavat olivat ensimmäiset hautajaiset, joissa haudan lepoon siunattiin 11-vuotias Helmi Pikkumäki. Pientä vainajaa kantoivat koululaiset.

Sen aikanen käytäntö oli, että vainaja säilytettiin ennen siunausta kotona. Opettaja Aini Vainoin aviomies Armas Vainio oli lahjakas laulaja ja toimi ensimmäisenä kanttorina. Hän nouti aina vainajan portilta veisaten. Muistotilaisuudet pidettiin aina vainajan kotona.

Hautojen kaivaminen tapahtui alkuaikoina miestyönä lapiolla.  Ei ollut silloin roudansulattimia, eihän kylässä ollut edes sähköä. Routa purastettiin hakuilla ja rautakangella.  Ensimmäinen haudankaivaja oli Paulus Rantamäki, hän oli yksijalkainen mies, mutta suoritti siitä huolimatta työnsä hyvin.  Hänen jälkeensä haudankaivajina ovat toimineet seurakunnan metsurit Esko Alanko ja Mikko Hauta-aho. Mikon aikana hautoja alettiin kaivaa koneellisesti. Asemakaavan hautausmaalle laati asemakaavan seurakunnan puutarhuri Erkki Koivuniemi.

Hautausmaata uudistettaan koko ajan. Nykyään hautausmaalla on valaistus, vesipostit, jätehuolto ja ulkovessa.

 Kauhajärven kirkon on suunnittellut Jaakko Pelto. Kirkon rakentaminen aloitettiin kesällä 1949. Kirkon rakentajina toimivat hyyppäläiset rakennustaitoiset miehet. Kirkon urakan ottivat vastuulleen Kauhajärven kylästä kotoisin olleet  Nikolai Kujanpää  ja Salomon Saarela, jotka olivat tunnettuja hyvän työn tekijöitä. Kirkon peruskivi muurattiin maraskuussa 1949. Seuraavana vuonna kirkko rakennettiin vesikattoon asti. Hirret veistetiin paikanpäällä käsityönä pääosin seurakunnan metsästä tuoduista puista. Hiret nostettiin paikalleen perinteisin konstein, silloin ei ollut nykyaikaisia nostureita.   Kirkko vihittiin käyttöön 20.11.1951.

Kirkon paikasta kiisteltiin Hyypässä pitkään, rakentamisen aloittaminen venyi monista syistä ja sotavuodet tuliven vieden oman osansa. Hyyppäläiset eivät kuitenkaan antaneet periksi. Lopulta kirkon paikka tuli arvoiseensa ympäristöön Kauhajärven hautausmaan tontille. Hautausmaa oli vihitty käyttöön jo 1937.

Vuonna 1976 hyyppäläiset tekivät aloitteen Kauhajärven kirkon laajentamisesta ja lisätilojen rakentamisesta. Lopullinen rakennuspäätös tehtiin vuonna 1978 ja insinööri Sulo Kantojärvi jatkoi Martti Pohjolan aloittamaa suunnittelutyötä tämän kuoleman jälkeen.

Vuonna 1980 rakennustoimisto Arvo Tuunainen pääsi aloitamaan rakennustyöt ja ne saatiin kokonaisuudessaan päätökseen jo saman vuoden loppuun mennessä. Uudistuksessa kirkkoon tehtiin keittiö, kerhotilaja wc:t uuseen siipeen. Lisäksi tehtiin lämpöeristykset ja lämmitysjärjestelmä.

Käyttöönottojuhlaa vietettiin 26.04.1981. Ennen laajennusta ja peruskorjausta kirkossa oli kamiinalämmitys.  Kauhajärven kirkko oli muuntunut monitoimikirkoksi. Kirkkosali muuntuu pöytineen muistotilaisuuden pitopaikaksi, konserttisaliksi, perhejuhlapaikaksi. Kerhotilassa voidaan pitää kerhoja ja erilaisia tilaisuuksia. Alunperin vaatimaton hirsikirkko muutti sisätiloiltaan oleellisesti, ulkoapäin katseltuna se on edelleen alkuperäisen näköinen, punainen väri  vain on vaihtunut vaaleaksi.

Kirkko on rakennettu puusta ja pinta-ala on 140m2. Istumapaikkoja on 150 henkilölle.

Alttaritaulu esittää Jeesusta ristillä. Murheen valtaama Maria syleilee siinä Jeesuksen jalkoja. Vieressä seisoo Jeesuksen rakkain opetuslapsi Johannes. Alttaritaulun on maalannut taiteilija Ilmari  Launis. Se on siirretty Kauhajoen kirkosta vuonna 1955 suoritetun korjauksen yhteydessä.

Kirkon tuolit on hankittu Isku Oy:ltä ja päydät Asko Oy:ltä. Rovasti Paavo Tamminen on suunnitellut alttarikalusteet ja Kauha-Kalusta valmisti ne tammesta.

Alttarivaatteiston (Alttaripöydän verhoaminen periytyy kirkkojen rakentamisen alkuajoilta, 300-luvulta. Aluksi käytettiin korkokuvalaattoja, jotka valmistettiin kivestä, puusta, norsunlusta tai jalometalleista. Vähitellen tekstiilit korvasivat levyt. Alttarin etuseinämää peittävää vaatetta kutsutaan antependiumiksi. Sen väri vaihtuu kirkkovuoden mukaisesti.
Alttari on ehtoollisen viettämisen paikka, siis seurakunnan ruokapöytä. Siksi siinä on käytetty pöytäliinaa, joka tavallisimmin on valmistettu käsin tehdystä pellavakankaasta.
Alttarilla voidaan käyttää myös pienempää valkoista neliömäistä liinaa eli korporaalia, joka levitetään alttarin keskelle ja jonka päälle ehtoollisaineet asetetaan) on valmistettu rovasti Paavo Tammisen piirrosten pohjalta  ja ne toteutti käsityönopettaja Soile Vallin yhdessä suurtalousemäntä Aino Laulajan kanssa.

Kynttilänjalat ovat myös rovasti Tammisen suunnittelemat. Ne on valmistanut Kauhajoen evankelisen kansanopiston talonmies Aatto Väli-Torala.

Kalkkiliinat (ehtoollisastioiden peittämiseen käytettävät pienet liinat) kaikkiin Kauhajoen kirkkoihin on kutonut tekstiilitaiteilija Hillervo Beloffin mallien mukaan emäntä Maiju Kangasniemi.

Kirkon 5-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1977 ja ne on siirretty Kauhajärven kirkkoon Kauhajoen siunauskappelista.

Kellotapuli on kirkon yhteydessä pääsisäänkäynnin yläpuolella. Kellotapulissa on kaksi kelloa.

Sankarihautaan on haudattu kymmenen viime sotien sankarivainajaa. Kaikki tämän alueen sankarivainajat eivät ole haudattu tänne, koska tieyhteydet olivat sotien aikan erittäin heikot Kauhajärven kylään. Muistomerkin on suunnitellut opetusneuvos Matti Porkkala.

 

Sijainti kartalla

Esteetön kulku Esteetön kulku
Pysäköinti Pysäköinti
wc wc

Tapahtumat

ke 18.12. klo 18.00

Kiviluomantie 842, 61910 Kyrönlatva

Kauneimmat joululaulut

Tule laulamaan Kauneimpia Joululauluja
ti 24.12. klo 16.00

Kiviluomantie 842, 61910 Kyrönlatva

Jouluaaton hartaus

Lämpimästi tervetuloa jouluaaton hartauteen Kauhajärven kirkkoon!