Karijoen kirkko

Karijoen kirkko

Kirkkotie 11, 64350 Karijoki

Tiedustele esittelyä seurakuntamestarilta tai kirkkoherranvirastosta

Karijoen kirkko on vihitty käyttöön 12.1.1812. Karijoki kuului silloin Lapväärtin seurakuntaa. Omaa kirkkoa Karijoelle alettiin suunnitella 1700-luvun lopulla, väestön lisääntyessä. Olihan Lapväärtin kirkkoon pitkä matka. Lapväärti oli jo myös silloin enemmistöltään ruotsinkielistä aluetta.

Vuonna 1797 anottiin Kuninkaalliselta Majesteetilta lupaa kirkon rakentamiseen. 2.7.1799 kuningas suostui pyyntöön, ja kirkkoa alettiin rakentaa. Kirkon piirustukset teki Salomon Köykkä, jonka suunnittelemia ovat myös mm. Ahlaisten, Jalasjärven ja Honkajoen kirkot.

Suomen sota oli tuhota sen, mitä rakentajat olivat saaneet aikaa. Kerrotaan seuraavaa tarina:

Kasakat olivat koonneet suuren lastukasan sakariston seinän viereen. Sytytettyään lastut palamaan he ajoivat pois. Heidän tekonsa näki 12-vuotias torpantyttö Helena Kullas, joka oli juossut kasakoita pakoon ja piiloutunut katajapensaitten taakse. Kun kasakat olivat poistuneet, tuli tyttö piilopaikastaan esiin, riisui jalastaan pieksun ja kantoi sillä vettä palavaan lastukasaan sammuttaen myös alimmaisen seinähirren.

Myöhempien remonttien yhteydessä sakastin vuorilaudoituksen alta on löytynyt hiiltynyt hirsikerta. Perimätiedon mukaista tarinaa pidetään paikkansa pitävänä, ja sen mukaan kirkkoa kutsutaan Helenan kirkoksi.

Kirkon väri on, aikojen saatossa, vaihtunut punaisesta valkoiseksi, nyt se on keltainen. Kirkko on kokenut kolme suurta remonttia. Kirkkoherra Tobias Palosen aikana kirkko on kokenut myös merkittävän uudistuksen sisäosiltaan, uutena muun muassa kirkkosalia kiertävä ornamenttikuvio.  Viimeksi kirkkoa kunnostettiin perusteellisesti kirkon 200-vuotisjuhlien alla.

Kirkon vanha (1887) alttaritaulu, joka kuvaa Jeesuksen vuorisaarnaa, on nykyisin sakariston seinällä.  Nykyisin alttaritauluna on vuonna 1954 taiteilija Kaarlo Lamminheimon maalaama taulu, joka kuvaa Hyvää Paimenta suomalaisessa kansallismaisemassa. Kirkon  urut ovat vuodelta 1960 ja ne ovat Kangasalan urkutehtaan rakentamat. Ne ovat sähköpneumaattiset ja niissä on 18 äänikertaa. Kirkko on sisäpuoleltaan kaunis ja kodikas. Myös ulkoapäin se on hyvin kaunis rakennus.

 

Kirkon ja seurakunnan historiasta voit lukea lisää Karijoen seurakunnan historiikista, jonka on kirjoittanut Kalervo Niemelä. Kirjaa saa ostaa edulliseen hintaan muun muassa kirkkoherranvirastosta.

Sijainti kartalla

Esteetön kulku Esteetön kulku
Esteetön wc Esteetön wc
Pysäköinti Pysäköinti
wc wc