Kirkonkellot


Kirkon pääoven yläpuolella olevassa kellotapulissa on kolme kirkonkelloa. Niissä on Herran ylistämiseen kehottavat tekstit:

”Te maan valtakunnat, veisatkaa Herran kiitosta” (suurin kello, painaa 1 075 kg)

”Ylistäkää Jumalaa Hänen pyhätössään” (keskimmäinen kello, painaa 700 kg)

”Veisatkaa Herralle, sillä Hän on ylen korkea” (pienin kello, painaa 460 kg)

 

Kauhajoen kirkon kellot ovat terästä ja ne  valmisti Lokomo Oy Tampereella. Kellot hankittiin kirkon rakennusvaiheessa, 1958.

Sähköiset soittokellot asennettiin 1974. Näin säästyttiin usein toistuvilta jyrkkien rappusten kiipeämiseltä torniin. Kellojen soittokoneisto asennettiin myös kappeliin. Nykyään kelloja soitetaan tietokoneelta tai kännykästä.

Vuonna 1956 palaneen kirkon kirkonkelloissa oli tekstit:

 ”Te kansat, toivokaat Jumalaan joka aika, vuodattakaa teidän sydämenne hänen eteensä. Jumala on meidän turvamme. Sela.” Kello oli valettu Tukholmassa keisari Aleksanteri I:n hallitusvuotena 1819 keisarin lahjoittamalla rahalla.

ja

”Ei meille, Herra, ei meille, vaan sinun nimellesi anna kunnia, sinun armos ja hyvyytes tähden.” Kello oli valettu 1812 ja maksettiin rahoilla, jotka saatiin keisarilta ”ylösrakennuksen osaksi mainitusta rahasta.”

Kellot ovat kuvaannollisesti Pyhän Hengen kuuluva ääni. Ne ovat innoittaneet taiteilijat luovuuteen kirkkojen rakennus-taiteessa, taulujen maalauksessa, musiikissa ja kirjallisuudessa. Pitkään säilyneenä perinteenä kellojen soiton merkitys on jäänyt meidän jokaisen mieliin milloin työn päättämisenä, kehotuksena rukoukseen, kutsuna Sanan ääreen ja muistutuksena ikuisuudesta.

Miksi kirkonkellot soivat?

Miksi kirkonkellot soivat? kysytään, jos kuulemme kellojen soivan arkipäivänä. Itsestään selvää on, että kirkonkellot soivat esim. sunnuntaiaamuna. Vuosisatojen kuluessa kellojen soitosta on syntynyt kylien ja kaupunkien oma merkittävä, paikallisesti vaihteleva, tiedottava perinne.

Varhaisimmat tiedot kellojen soitosta ovat peräisin 1500-luvulta. Historiatietojen mukaan 1600-luvulla kellojen soitolla Kauhajoella oli talokohtaisesti kutsuva merkitys. Jumalanpalvelukseen velvoitettiin saapumaan. Ruotsin vallan loppuajalla ja 1800-luvulla talot joutuivat osallistumaan vuorottain. Kellojen soittoa hoitavalta vaadittiinkin kärsivällisyyttä, sillä kutsua jumalanpalvelukseen tehostettiin soiton pituudella. Kellojen soitto aloitettiin jo lauantaina ja yön jälkeen jatkettiin pyhäaamuna jo kello kahdeksasta aina jumalanpalvelukseen saakka.

Pääpiirteissään soittotavat ovat säilyneet, mutta ”kevennettyinä” tähän päivään saakka. Soitot ovat nykyään suhteellisen lyhyitä. Vaihtelu syntyy erikokoisista ja sointuisista kelloista. Lisäksi soitoista voi kuulla lyhyet tauot.

Ehtookellot soivat klo 18 (36 lyöntiä kolmella kellolla) edelleen Kauhajoella. Iltakellojen soitosta päivittäiseen iltahartauteen luovuttiin jo 1700-luvulla lähes kokonaan.

Sunnuntaiaamun kellot ovat synnyttäneet lukemattomia lauluja. Kenelle ei olisi tuttu Simo Korpelan sanoittama ” On kirkas huomen… ja hartaat aamun kellon vain rauhaa, rauhaa soi!”.

Ensimmäisen kutsun Kauhajoella jumalanpalvelukseen saamme klo 9 (36 lyöntiä kolmella kellolla). Papin kellot soivat klo 9.45 (36 lyöntiä kolmella kellolla). Jumalanpalvelus ilmoitetaan alkavaksi klo 9.57 (24 lyöntiä kolmella kellolla). Jumalanpalvelus päättyy loppusoittoon (30 lyöntiä kahdella kellolla). Kauhajoen kirkossa on säilynyt hieno tapa jumalanpalveluksen jälkeen odottaa kirkossa kellojen soittoa, ennen kuin poistutaan ”kirkonmäelle”.

Sanomakellojen, sielunkellojen soitto on jäänyt seurakunnissa vähäiseksi ja soitto hoidetaan paikallisten tapojen mukaan. Hyvin kaukaisessa vaiheessa sanomakellojen soittoon vaikutti myös sääty ja varakkuus.

Seurakuntamme perinteenä on soittaa erikseen lapselle pikkukellolla, naiselle keskimmäisellä kellolla ja miehelle isolla kellolla. Sanomakellot aloitetaan ja lopetetaan sillä kellolla, kenelle kellot osoitetaan (3 kertaa 3 lyöntiä, tauko, 40 lyöntiä vuorotellen pienellä ja isolla kellolla, tauko, 3 kertaa 3 lyöntiä = 58 lyöntiä). Edesmenneen ikä ei vaikuta kellonlyöntien määrään.

Kyläkirkoissa on vain kaksi kelloa. Tällöin naiselle ja lapselle soitetaan pikkukellolla ja miehelle isolla.

Kirkkoherranvirastoon saapuneet edesmenneen omaiset haluavat usein kuunnella hautauksesta sopimisen yhteydessä sanomakellot. Kellojen soitto voidaan myös ajoittaa tiettyyn aikaan. Aikaisemmin kelloja soitettiin määräaikana.  Nykyisin sanomakellot soitetaan omaisten haluamana aikana työaikaan kirkkoherranvirastosta.

Hautauskellot (tulokellot, saattokellot) soitetaan kirkosta ja kappelista. Kellonsoittaja säätää pituuden. Kauhajoella ei soiteta ”kuolleiden kiitosta” kirkonkelloilla jumalanpalveluksen aikana, vaan kanttori hoitaa sen usein uruilla.

Kutsu kirkossa pidettävään hengelliseen tilaisuuteen tiedotetaan myös soittamalla alku- ja loppusoitto.

Pitkäperjantaina Kauhajoella kirkonkellot vaikenevat.